Archive for syyskuu, 2010

Metsästyskausi käynnistyi

sunnuntai, syyskuu 19th, 2010

Aloitimme syksyn metsästyskauden pikareissulla Patsaalaan. Päätimme tehdä parin tunnin reissun ja käydä kiertämässä suon keskellä oleva metsäsaareke. Heti saarekkeeseen saavuttuamme alkoi tapahtua. Pessistä huomasi selvästi, että nyt on jotain ilmassa. Kohta oltiin seisonnalla, jota minun tultua paikalle alettiin tarkentamaan. Tarkennus muuttui sittemmin jäljestämiseksi ja kohta tilanne purkautui niin, että kaksi poikametsoa hyppäsi minua karkuun. Pessi saatteli lintuja noin 50 metrin matkan ja palasi sitten takaisin. Pidettiin lyhyt palaveri aiheesta “miten tässä pitikään toimia”. Matka jatkui taas – mutta vain hieman. Seuraava tilanne syntyi melkein heti edelliseltä paikalta lähdettyämme. Tilanteen kulku noudatteli samaa kaavaa kuin edellisessäkin. Lintujen lähdettyä Pessillä oli vakaa aikomus käydä taas antamassa niille vähän vauhtia. Sattui kuitenkin niin sopivasti, että minä seisoin melkein Pessin ja lintujen välissä. Kerkesin muutaman juoksuaskeleen avulla sen verran lähelle Pessin juoksulinjaa, että pääsin käskemään Pessiä kohtalaisen läheltä ja näin ollen sainkin sen pysähtymään. Pienimuotoisen tilannepalaverin jälkeen jatkettiin matkaa. Saimme reissun aikana vielä kolme tilannetta ja ne olivat lähes toisintoja edellisistä paitsi peräänmenon osalta. Onneksi muutos saattelemisessa oli parempaan suuntaan eli Pessi alkoi pysähdellä käskystä lintujen kaikottua. Yksi tilanne saatiin vietyä läpi kohtalaisen mallikkaasti avanssia myöten. Patsaalassa metso ja koppelo ovat rauhoitettuja, joten pudotuksia ei tilanteissa tarvinnut harkita.
Seisonnalle menossaSeisonnalle menossa

Seuraavana viikonloppuna suuntasimme Lapualle Derby-kilpailuun. Kilpailu käydään peltomaastossa, josta meillä ei tälle syksyä vielä ollut yhtään kokemusta. Päätime pysähtyä matkalla Tupoksen pelloilla, jotta saataisiin edes yksi kosketus peltomaastoon ennen Derbyä. Pessin liikkuminen oli omaan silmään aivan sen mukaista kuin odotinkin. Tästä johtuen ajattelin, että Pessi pystyy aivan kohtalaiseen suoritukseen ainakin haun perusteella.

Lapualla lauantaiaamuna lähdimme kokoontumisen kautta maastoon ja odottelemaan omaa erää. Vuoron koitettua Pessillä ei pellolla hakuhommat oikein kiinnostaneetkaan. Näytti olevan paljon mielenkiintoisempaa piehtaroida pellolla ja hieroa turkkiin kivoja hajuja. Parit kerrat pellossa selällään ja välillä pikku peesaus hakupariin niin siinä alkoikin olla tarpeeksi näyttöjä, mitä ei pitäisi tehdä. Isännälläkin on vielä koiran ohjaamisesta (varsinkin koetilanteessa) reilusti opittavaa, joten aivan kaikkea ei koiran piikkin laiteta. Joka tapauksessa meidän Derby-esiintymisestä ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa.

Seuraavaksi suunta kohti pohjoista ja Lokan seudun metsästysmaita.

Syksy etenee

keskiviikko, syyskuu 1st, 2010

Syksy on edennyt mukavasti metsälenkkien merkeissä. Sää on ollut kohtalaisen suosiollinen ja lintujakin löytynyt. Alakyläntien varrella pari teeripoikuetta on toiminut hyvinä “harjoitusvastustajina”. Linnut ovat löytyneet hyvin ja seisonnat olleet teräviä. Peräänmenoa on tilanteissa järkiään ollut ja parilla reissulla sitä on koitettu saada pois köyden avulla. Merkkejä paremmasta on jo ilmoilla, mutta harjoitusta asian tiimoilta lienee vielä tiedossa.

Elokuun puolivälissä osallistuimme riistanlaskentaan Somerovaarassa. Parin tunnin lenkin aikana löysimme riekkopoikueen ja yhden yksittäisen koppelon. Riekoille Pessi otti seisonnan, mutta linnut karkoittuivat toisen koiran tullessa tilanteeseen. Lintujen noustua siivilleen lähti myös Pessi. Tämän tilanteen jälkeen kokeilimmekin juoksuttamista naru perässä tulevien tilanteiden varalta, mutta sopivaa koulutusmahdollisuutta – eli lintutilannetta – ei päivän aikana enää siunaantunut. Pois lähtiessä vielä pyypoikue hyppi lentoon tien reunalta.

Seisontaa ja säestystä Somerovaarassa
Seisontaa ja säestystä Somerovaarassa

Elokuun lopussa suuntasimme kaksipäiväisiin metsäkokeisiin Kuhmon Viiksimoon. Puitteet olivat todella loistavat. Majoitus oli järjestetty Boreal Wildlife Centreen. Myös sää suosi kokeita, sillä vesisateita ei juuri saatu ja lämpötila pysytteli kymmenen asteen tietämillä.

Lauantaiaamuna yhdeksän aikaan olimme maastossa ja koe alkoi. Ensimmäisessä erässä nähtiin Pessiltä hakua, jollaista minäkään en vielä koskaan ollut nähnyt. Pessi “metsästi” todella itsenäisesti ja kävi 15 minuutin erän aikana vain muutaman kerran näkyvillä. Tämä ei jatkoon hyvää luvannut. Toisessa erässä tilanne onneksi hieman parani ja pientä parannusta oli havaitavissa myös kolmannessa erässä. Siihen osui lintutilannekin, jossa Pessi otti seisonnan. Valitettavasti minä olin juuri pahimmilleen puuryppään takana enkä tilannetta sieltä nähnyt. Tuomari kulki hieman sivummalla ja sieltä tilanteen nähtyään ilmoitti siitä minulle. Lähdin kiertämään puita ja sillä välin linnut karkasivat seisonnalta. Pessi kuitenkin pysyi hienosti täysin paikoillaan, joten erä sai jatkua. Tilanteen jälkimainingeissa karkoittui vielä neljä teertä lisää, mutta Pessi edellisen tilanteen tapaan antoi teerien mennä rauhassa. Saimme vielä lyhyen erän päivän päätteeksi, mutta siinä ei mitään mainittavaa tapahtunut. Päivältä ei siis tulosta ja muutenkin jäi vähän epäluuloinen mieli asioiden kulusta.

Sunnuntaina koe aloitettiin samoihin aikoihin kuin lauantaina. Heti ensimmäisessä erässä Pessin meno näytti paljon lupaavammalta kuin edellispäivänä, tosin hakuluovilta tultiin edelleen takaisin selän takaa. Pari erää Pessi esitti kohtalaista hakua, mutta lintuja ei löytynyt. Kolmannessa erässä sama meno jatkui ja sieltä sitten teeret löytyivätkin. Tällä kertaa linnut karkasivat seisonnalta minun ja tuomarin ollessa noin 20-30 metrin päässä. Pessi lähti liikkeelle ja paikka-komennolla malttoi pysähtyä sekunniksi pariksi, mutta sitten meni muutaman kymmenen metriä perään. Peräänmenon myötä sunnuntai päättyi siis ilman tulosta, mutta päivästä jäi paljon parempi mieli kuin lauantaista.

Lauantain kokeessa Pessin sukulaiset kunnostautuivat oikein toden teolla. Pessin emä Douedal’s Merili (ohj. Ahti Heikka) ja Pessin setä Håkoya’s C-Spitfire (ohj. Harri Huhtala) ansaitsivat molemmat AVO1 tuloksen ja näin ollen siirtyivät voittajaluokkaan. Onnittelut molemmile koirille ohjaajineen!

Syksyn jatko-ohjelma sisältää metsälenkkeilyä ja mahdollisesti pellolla käyntejä puintien niin salliessa. “Virallisessa ohjelmassa” seuraavana vuorossa on Derby Lapualla syyskuun puolenvälin tienoilla. Derbyn jälkeen käännetään nokka kohti Lokkaa ja kanalintujen metsästyskautta.